No niin, se ois sit jatkokertomuksen aika. Kauppayhtiön ovi aukesi nenäni edessä vähän ennen puoli ysiä. Katseeni kohdistui ekana meidän pellavapäähän, joka kerrankin oli saapunut ajoissa paikalle. Tosin syykin selvisi, mikä sitten lopulta nappasi Matin itselleen koko visan ajaksi. Nooh, kyllä me kolmen naisen kimpassakin pärjätään, päätimme. Eli illan kokis oli Marjo Elizabeth, Elina Elizabeth ja Satu Elizabeth. Siinä sitä sitten istuttiin ja odoteltiin muiden joukkueiden saapumista. Tuomarit olivat jo viritelleet vehkeensä valmiiksi ja taustalla soi jotain, josta tunnistimmekin joitakin biisejä. Kohta pärähti soimaan Frederik. Hienosti olivat miettineet sen "sisäänajo-tunnari" -jutun. Arvasimme heti, että nyt visa alkaa! Niin, tuomarit tulivat joukkueesta nimeltä Kung Fu Fighters.
Okei, eka kierroksen läpsy meni pöytänaapureille. Eipä siinä, ei ois taidettu tunnistaa Alatalon Mikkoa eniwei. Varsinainen kierros sisälsi biisejä seuraavilta artisteilta: Sugar Hill Gang, joku Lady Havoc ?, Buena Vista Social Club sekä Bangles. Eka biisissä päänvaivaa aiheutti bassokuvion alkuperä. Queenin Another one bites the dustiahan se kovasti muistuttaa, mutta pidin pääni ja väitin loppuun saakka kyseessä olevan Chic-nimisen diskopoppoon. Ja sehän se olikin. Lady Hoo meni vähän ohi kaikilla, neidin paidassa olevan sarjakuvahahmon kera. Kuvassa kuulemma on Snoopy, me veikkasimme Mikki Hiirtä. Eläin joka tapauksessa, mutta ei ajanut meitä siitä kuitenkaan protestoimaan. Buena Vista ja Ibrahim Ferrer tuli Elinalta kuin apteekin hyllyltä. Hyvä niin, siitä sitten osasin vastata muihin kysymyksiin. Mullahan on juuri tuo kyseinen levy lainassa. Bangles oli tuttu, mutta heidän uusimman levyn nimi ei sitten ollutkaan Bang. Hyvät naurut ainakin saimme siitä =) Pisteitä 4, jolla irtosi eka kierroksen toinen sija.
Kakkoskierroksen läpsykyssä: kuka huilisti? Ööö, en tiedä kuin yhden huilistin, ja sanoin Marjolle heti, että ei se ainakaan Ian Anderson ole, musiikki kun kuulostaa niin erilaiselta. Hetken kuluttua kuului läpsy pöytänaapurista, ja oikea vastaus oli Ian Anderson. Joo, tätä sattuu. Parasta tässä vielä oli se, että keskustelimme Marjon kanssa Jethro Tullista ennen musavisan alkua. Hoh hohhoijaa meitä. Kierroksella soitettiin sitten Nina Simonea (jota en hitto vieköön tunnistanut), joku outo höttö, joku countryhöttö, sekä YUP. Joitakin yksittäisiä juttuja tiedettiin, osa arvattiin. Paras kaikista oli viime hetkellä Marjon paperille raapustama leffa Sekaisin Marista, joka oli täysi nappi! Hyvä Marjo!! Tällä kierroksella täyteltiin myös puuhapaperia, jossa piti auttaa basistia löytämään oma bändi. Tyhmä minä, tyhmä minä, vaihdoin bändejä kahden nimen kohdalla, mitä ei olisi pitänyt tehdä. Sen sijaan minun olisi pitänyt vaihtaa ne kaksi muuta, koska ne olisi silloin mennyt oikein. Jos aikaa olis ollut enemmän, olisin saanut ehkä jotain tehtyä niinkuin pitääkin. Toka kierroksen jälkeen yhteispisteet oli9,5 ja sillä piti päästä finaaliin. Sinne pääsimmekin, sijalta 2, jonka jaoimme Ei hajua Mäntylöistä -joukkueen kanssa. Tuo hieno joukkue, jonka kanssa kävimme veristä (mmm, youth...) taistelua finaalivoitosta edellisenä keskiviikkona.
Okei, finaalin läpsykyssä oli jotain, jota kukaan ei tunnistanut ilman tuomarin antamaa vinkkiä, joka kuului seuraavasti: neljä askia norttia päivässä. Jostakin tuli joku outo assosiaatio ja läpsäytin käsiäni ensimmäisenä. Sitten tuli totaalinen blackout, enkä saanut millään kiskottua sitä nimeä mieleeni, mikä piti. Annoin vuoroni mennä, ja sehän meni pöytänaapurillemme. Vastaus oli Pentti Saarikoski. Ei se black outtini sitten haitannutkaan, koska hetki tuon jälkeen muistin, että olisin veikannut Jörn Donneria. No joo. Finaalikierroksen musakööri oli seuraavanlainen: David Bowie (monennenko kerran tänä syksynä?), 51 Koodia, Aavikko, Anssi Tikanmäki. Marjon sukunimi on edelleen Bowie, ja siitä olemme erittäin mielissämme. 51 Koodia oli sitten se illan ainoa metallipläjäys, mutta ei kuulu minun repertuaariini. Tämänkään jälkeen. Aavikkoon palaan kohta, mutta viimeinen artisti ei sitten ollutkaan Pekka Pohjola, vaikka niin kuvittelimme. Seppo Hovi sentään saatiin oikein. Ja jälleen mahtavat naurut. Mutta tuo aavikkoinen Aavikko. Tämä on tuskaa, koska nyt oli kyseessä kausipisteet. Marjo tunnisti onneksi Aavikon, mutta innostui hoksaamisestaan niin paljon, ettei tullut lukeneeksi kysymystä loppuun. Siinähän vaadittiin vielä biisin nimi, jonka Marjo olisi luonnollisesti tiennyt. Tässä menetettiin sitten puolikas piste, mikä olisi oikeuttanut meidät jaetulle toiselle sijalle ja näin olisimme napanneet myöskin 2 kausipistettä sen sijaan, että jäimme sijalle 3 ja läsnäreille. Voih. Mutta missään nimessä syy ei ole Marjon, koska muun joukkueen tulee olla myös valppaana ja tarkistaa vastauspaperi ja kysymykset. Tämä iänikuisuusvirhe, joka toistuu toistumistaan. Muutenhan sillä ei olisi ollut merkitystä, mutta kun pistetilanne oli just tuo. Voi harmitus.
No eipä siitä sen enempää. Teimme parhaamme, kolmen naisen kesken. Olemme huippuhyviä, huippufiksuja ja huippukauniita ;) Ekstrahuippurohkeitakin olemme, koska naapuripöydässämme istui joukko ukkoköriläitä, onneksi heidän seuruettaan kaunisti ja piristi upea Inksu. Onnea Poikakuorolle voitosta! Ja kiitos tuomareille visasta!
Elizabeth Bathory pääsi eilen iloitsemaan musavisan voitosta tiukan finaalin jälkeen. Koko joukkue oli kasassa ja lisäksi Satu oli saanut houkuteltua ystävättärensä paikalle henkiseksi tueksi. Ellu oli myös palannut arkeen ja Marjo saanut flunssan jotenkuten hallintaan. Kokonaisuutenaan visa oli hauska ja viihdyttävä. Biisivalinnat sattuivat vaihtelevasti osumaan yhteen joukkueen tietämyksen kanssa. Voitto tuli tietenkin hieman yllätyksenä. Satu tippui kisan jälkeen melkein tuolilta, onnellinen kun oli ja Marjo kertoi käsiensä tärisevän. :D
Illan teemana oli sateenkaarikansa ja teeman mukaisesti myös kysymyspaperit olivat sateenkaaren värisiä (tämä seikka huomattiin tosin vasta puolen yön jälkeen, kun paperit levisivät kauniisti pöydälle eri väreissä). Ensimmäisellä kierroksella Elizabeth Bathoryn vahvaksi alueeksi osoittautui erityisesti kakkos- ja kolmoskysymykset. Marjo tiesi Bowien biisin ja kaiken siihen liittyvän samantien.
Kakkoskierroksen ykkösbiisi oli täysin tuntematon. Lordin Awa ei käynyt ihan ensimmäisenä mielessä esittäjää arvaillessa. Myös esperanto tuli yllätyksenä... Dustyn silmämeikistä vastasi joukkueen taiteilija Marjo.
Itse en enää muistanut Dana Internationalia, mutta onneksi muut joukkuueessa tiesivät heti kenestä on kyse. Se onkin kai EB:n vahvuus, kun kaikki tietävät pikkaisen jotain. :) Mulle kisa osoittautuin Euroviisujen oppituokioksi.
Finaali alkoi pelottavasti Army of Loversilla. Ainoa oikeaan osunut vastaus oli koulupojan asu, joka yhdistää Bardia ja Angus Youngia. Onneksi pohjalla oli kakkoskysymys, joka täytettiin vielä Army of Loversin kipaleen soidessa. Viimeiset kaksi kysymystä menivät putkeen vaikka aluksi Pavarotti olikin Montserrat Caballén tilalla. =D Voittodrinksuilla alettiin EB:n kesken suunnitella jo kauden päätöspirskeitä ja pikkojouluja.
Kiitoksia kisan tuomareille hauskasta illasta ja hyvästä musiikista. Niin ja joukkuueelle ja kilpakumppaneille tietenkin, kiitos.
