Varjosta loistoon...ja takaisin

Ja niin käynnistyi Marjobethin osalta syksyn viimeinen visa. Taipaleelle lähdettiin Kream Teamin johdattamana ja perinteisesti joukkueen visat missanneena olin kovin tyytyväinen, että Elämä salli minun olla tällä kertaa mukana. Tähtäimessäni oli pätemisentarpeen tyydyttäminen, ja tätä tarvettahan oli kertynyt mukavasti edellisviikkojen nöyryytyksissä.

Kierros käynnistyi mainiolla ratkaisulla lausua pop-lyriikkaa. Enpäs kyllä muista, kenelle drinkkilippu meni. Lintu-teemaan päästiin Leather Facen Eagle -biisin myötä. Arvauksemme Eagles of Death Metallista ei aivan mennyt nappiin, mutta henget kirjoittivat kumminkin kauttamme paperille Emmerdalen, kun piti kehitellä saippuasarja, jossa bändi on nähty. Abba esitti alkuperäisen biisin, josta myöskin pointsit hämyiseen kotipöytään.

Sittenpä ilmoille roikaistiin Ramonesin Surfin' bird, jolloin pöydässä käytiin pieni kähnäys (minä ja Jouni) siitä, kuka saa parannella viime visoissa hankittuja haavojaan kirjoittamalla tuon itsestäänselvyyden paperille. Sovussa sinne kirjattiin monenlaista, myös oikeaan osunut elokuva-arvaus. Full Metal Jackethan se siellä.

Elina oli tehnyt sovun kosmisten voimien kanssa ja tiesi kaiken Nelly Furtadosta. Arja Havakka meni yhtä vailla täysin pistein, missattiin artistin instrumentti, joka olikin yllätyksekseni basso, eikä klassikkoveikkauksemme hanuri.

Kierroksen viimeinen kysymys aloitettiin itsevarmasti Devendra Banhartia kirjoittamalla, kunnes Jouni taivutteli meidät vaihtamaan vastaus kumminkin Anthony and the Johnsonsiin. Suosikkisarjakuvastani tehty lähes erinomainen elokuva, V for Vendetta, ei tosin päässyt paperille. Arvailimme höpönlöpöjä, Pianoa.


Kierros ei mennyt lainkaan hullummin ja saimme takaisin 15+ pisteen arvoisen paperin, jolla yllettiin tuossa vaiheessa ykkössijalle. Puuhapaperin "Genen Fleda?" olimme jo palauttaneet.

Kakkoskierroksella Bathoryn Ellut olivat tulessa. Tuli täysiä pisteitä ja yhtä vailla täysiä. Aijai mitä nannaa. Glasvegasilla mentiin Jounin vakuutellessa sen olevan oikein, itselleni hieman ylläri että ovat coveroineet Come As You Aren. Niin Michael Jacksonit kuin Butch Vigit löysivät tiensä vastauspaperille.

Kakkosena Amy Winehouse feat. Mark Robson biisillään Valeria, eikä Black Rain. Temptationsia alkuperäinen biisi ei ollut nähnytkään (vaiko toisin päin). Vaan Mari tiesi, että silmämeikin ja tukan kuningatar Amy W menehtyi alkoholin yliannostukseen.

Missisippin omaa poekaa Robert Johnsonia papruun, Crossroadsista +. Eric Claptonin tribuuttialbumi arvattiin. Kiitos Satu. Meno kävi vallattomaksi Eläkeläisten myötä. Väärin tuossa kysymyssarjassa meni ainoastaan biisiarvaus, joka oli Mopedin sijaan Kela.

Sonic Youthin 100 % kruunasi kierroksen. Vaan emmepä huomanneet, että kierroksen teemana olikin päihteiden sijaan 27-vuotiaana kuolleet.

Paperi palautui pöytäämme mukavalla lukemalla 17+/22, jonka lisäksi saimme vielä 2,5 pistettä puuhapaperista, jossa siis arvailimme muusikoita pelkkien pääkarvoitusten perusteella.

Laaaaa. Pöydässämme keskusteltiin autuaissa tunnelmissa, kun kuulimme ykkösen ja kakkosen yhteenlasketut pisteet. 34 pistettä tuntui makialta, etenkin kun kakkosella oli 9 pistettä vähemmän. Elizabeth Bathoryn historiallinen johtoasema.

Vaan finaalikierroksen jälkeen oli tunnelmat kuin kasviksella.

Kiviselle kolmostielle laukattiin sellaisella tarmolla kuin pyhään sotaan ikään. Paineet runkosarjan voitosta tuntuivat jokaisen pullistelevissa ohimosuonehissa, etenkin allekirjoittaneella ja Jounilla, kun Stone Rosesin Fool's Goldia _EI_VAIN_ saatu puristettua alitajunnasta papruun vaikka jos monenmoisia jumalolentoja, incubuksia, pyhää turskaa ja perkeleitä, kutsuttiin apuun. Ei se kakkoslevy nyt vain mieleen jäänyt, ei, vaikka Stone Rosesin Stone Roses soi meikäläisen soittimissa kyllä koko kesän 2010. No mutta. Meni Manchester oikein, samoin tiedettiin porukan comebackit. 3/5. Yksi kriittinen piste olisi riittänyt. Perkhele.

Satu kikkaili paperille Stonen, biisiksi yllättäen Get Stoned. Oikein meni kaikki, paitsi bändin kotikaupunki, joka ei ollut ainakaan Hämeenlinna. Bändin logon kanssa oli ongelmia, mutta piste siitä tuli kumminkin. Tältä sen piti näyttää:

Greaset on meidän pöydässä hyvin hallussa, myöskin coverit. Marin toimesta vastasimme tällä kertaa Angus & Julia Stonen esittäjiksi. Vaan Belgiasta eivät olleetkaan kotoisin, vaan Australiasta. Pistettä vailla täydet taas.

Ulkoistin hiphopin joukkueemme muille jäsenille, jotka Cypress Hillin sijaan iskivät paperiin suuressa sielujen sympatiassa Jurassic 5. Ei sillä, minä olisin varmaan tarjonnut siihenkin suunilleen Tulenkantajia...

Ja sitten. Sitten se pohjanoteeraus. Pakotin paperille Sydän sydämen ja arvailin Karkkiautomaattiakin, mutta ei. JOS. Jos olisimme keskustelleet enemmän. Jos kommunikaatiomme olisi toiminut paremmin. Jos osaisimme lukea toistemme ajatuksia. Jos emme ottaisi toisiamme itsestäänselvyytenä. Sur-rur ja buhuu. Sen myötä hävittiin myös Pyhä Sota the Runkosarjan voitosta arkkivihollisellemme, mutta ah niin rakkaalle, Elsku Mäy Mäylle.

Marjo kiittää Kream Teamia ja musavisailijoita mainiosta kaudesta. Sii juu in huhtikuu. Eiku helmikuu.

Menkää ja voittakaa

Saarivaltakunnan äänekkäin bändi (?!) on hengessä mukana illalla!

IIIIIIIIH ja AAAAAAAH!

Nämäkin sanat kuultiin viime viikon ysisatasten visassa. Eli tuomareina 900Saapin köriläät ja visa sen mukainen! Hell jea! Elizabeth Bathoryt olivat tuona tummana torstai-iltana Maribeth, Marjobeth, Jounibeth ja allekirjoittanut-beth.

KIERROS YKSI
Läpsy: Marjolle vastauksella M.A.S.H.
Teema: Filmaattista
Bändit: Mogwai, Gorillaz, Nine Inch Nails, Cannibal Corpse

Meillä meni aika huonosti, koska pisteitä 1/16.

KIERROS KAKSI
Läpsy: Satulle vastauksella Too Drunk To Fuck
Teema: Rakkauskierros
Bändit: Peer Günt, Spiritual Beggars (who?!), Kyuss, Devin Townsend Project

Meillä meni vähän paremmin 5/16 pistettä. Päästiin finaaliin.

KIERROS KOLME
Läpsy: meni toiseen pöytään
Teema: Helvetistä
Bändit: Five Finger Death Punch, Killing Joke, Blake, Church of Misery (who?!)

Meillä meni vielä paremmin 6/16 pistettä. Toinen sija. 900Saappi voitti. Onnea.

Tämä on erittäin minimalistinen raportti. Ei resursseja enempään. Ps. Monipuolistuminen olisi suotavaa, mutta ei pakollista.

Noitapoikakuoro ja Kutos-Yatzyn kieltämättä vaikeahko musavisa 10.11.

Saapuessani Kauppayhtiölle kauden seitsemänteen musavisaan, mietin että tästä saattaisi muodostua meille syksyn tähän asti selkeästi haastavin sellainen. Vaihtelevista syistä johtuen niin Mari, Marjo kuin Satukin olivat ilmoittaneet jättävänsä koitoksen väliin, joten oli todennäköistä, että joutuisimme visailemaan Elinan kanssa duona ja niin pienellä kokoonpanolla operoimisesta on meidän tiimille harvemmin koitunut kovin hyviä tuloksia. Ilta kuitenkin osoitti (jälleen kerran) sen, että musavisat voivat joskus yllättää ja niin nytkin, kun Poikakuoron pöydässä (jossa on muutenkin käynyt pieni pelaajakato) istui vain Mikko. Niinpä päätimme yhdistää voimamme ja visailla kolmistaan. Tämän kerran tuomarina Pete Kutos-Yatzy -joukkueesta. Tuomarimme oli anteliaalla tuulella ja päättänyt kysyä joka kierroksen alussa kaksi läpsy-kysymystä normaalin yhden sijaan, jotta juomalippuja saataisiin enemmän jakoon. Yllättävä ja allekirjoittaneen mielestä myös erittäin kannatettava ratkaisu! Kaiken huipuksi onnistuin itse viemään kaksi ekaa läpsyä. Muista läpsyistä en sitten enää muistakaan muuta, kuin että meidän pöytään niitä ei enempää tainnut tulla.

Pete oli pahaenteisesti otsikoinut kierroslaput nimellä "Kutos-Yatzyn vaikeahko musavisa". Ensimmäisellä kierroksella soitettiiin artisteja The Doors, Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani, I Walk The Line sekä Porcupine Tree. Juuri Doorsin biisin päättyessä ilmestyi paikalle Poikakuoron Jouni, joten Poikakuoro sai sittenkin toisenkin vakijäsenensä mukaan. Jos tämä olisi ollut meillä kolmella tiedossa jo ennen visan alkua, olisimme varmaan pelanneet omina joukkueinamme, mutta ehdittyämme jo pyytää Mikon meille, pyysimme myös Jounia liittymään remmiin. Näin olimme päätyneet pelaamaan yllättävällä sekajoukkueella ja EB:n nimellä! Mutta se siitä, takaisin kierrokselle. Doors saatiin hoidettua yhteisvoimin biisiä lukuunottamatta oikein ja Elina hoiteli meille Kilpeläisestäkin pari pistettä. I Walk The Line oli varsin hyvin toisella Jounilla hallussa ja Porcupine Treestä saatiin myös hankituksi yhdesssä pari lisäpistettä. Täten ainakaan avauskierros ei meille vielä pahoja vaikeuksia tuottanut, mistä osoituksena myös 11/17 pistettä ja kärkipaikka tässä vaiheessa.

Kakkoskierroksella kuultiin Danko Jonesia, Brand New Heaviesia, Ella "The First Lady of Song" Fitzgeraldia ja Pintandwefallia. Nyt seurasi jo hieman enemmän ongelmiakin, kun näistä vain viimeksi mainittu tunnistettiin, mutta oheiskysymykset kompensoivat tilannetta lopulta aika hyvin. Mikko mm. sai puhtaasti arvaamalla oikein kohdan, jossa pyydettiin laittamaan kolme Danko Jonesin levyä kronologiseen järjestykseen. Toisaalta tämän hyvän tuurin vastapainoksi oli hieman huonoakin. Brand New Heavies pyöri kyllä paperilla Mikon toimesta, mutta veikkasimme kuitenkin lopulta KC & The Sunshine Bandia. Fitzgeraldiakin muistaakseni mietittiin, mutta päädyttiin kumminkin Billie Holidayhin, aijjai! Sitten taas "Zorronaamio-tyttöbändi" Pintandwefall toi lähinnä Jounin ansiosta useammankin pisteen. Kiekan tuloksena 8/17 pistettä, mutta kun muillakin oli nähtävästi vaikeuksia, niin tämä riitti yhä kärkitilaan ja siten heittämällä finaaliin. Ja tämä asetelmahan on tunnetusti yleensä huono enne finaalia ajatellen, niin toki tälläkin kertaa. Read on..

Finaalikierroksesta ei sitten kovin paljon jää jälkipolville riemukasta kerrottavaa. Tuomari-Pete oli nimittäin kehitellyt siitä omasta ja joukkueemme näkökulmasta helvetillisimmän vähään aikaan! Artistilistalla oli sellaisia nimiä kuin Soilwork, Sweatmaster, typerästi nimetty Deadmau5 (olen aina inhonnut tuonkaltaista nimikikkailua, toisena malliesimerkkinä mainittakoon Stam1na), joka tosin lausutaan Dead mouse ja Raised Fist. Karua kieltä kertonee jo se, ettei yhtäkään näistä tunnistettu, mutta jälleen oheiskysymykset sentään toivat jokusen pinnan. Erityismaininnan ansaitsee jo toistamiseen muistaakseni ihan arvaamalla oikein mennyt kohta, jossa kysyttiin kolmen levyn ilmestymisjärjestystä, tällä kertaa Soilworkilta! Tämä osa-alue ainakin meni ihan nappiin! Lisäksi voidaan mainita, että Mikko tiesi Deadmau5:n esiintyneen Konemetsä -festareilla pari vuotta sitten. Finaalilappua palauttaessani ei ollut vaikea aavistaa, että nyt tultaisiin niin sanotusti huipulta pää edellä joenpohjaan ja aavistus oli aika lailla oikea: vaivaiset 3,5/16 pistettä ja lopputulosten jaettu neljäs sija. Ja jotenkin osasimme jo aavistella myös, mikä joukkue se viekään voiton neljättä kertaa peräkkäin. Aivan oikein ystäväni, Elsku Mäy Mäy visavoiton vei.

Joka tapauksessa rattoisa iltama oli taas. Kiitokset kanssapelaajille, tuomarille (kaikesta huolimatta!) ja toki myöskin poikakuorolaisille kieltämättä hyödyllisestä avusta, vaikkei voittoa lopulta tullutkaan! Ja pakko onnitella Elskuja, jotka ovat juuri nyt huikeassa voittoputkessa! Katkaiskaamme se putki huomenna!

Geekbeth

 

Niin, päätin kokeilla vaihtoehtoista iltaviihdettä Musavisan sijaan. Ulkoiset pakotteet voittivat tällä kertaa.

Kinkkiset kitaristit ja kuntapoliittiset keskustelut 3.11.2011

Allekirjoittanut vääntyi taistelutantereelle hieman joukkuetovereitaan myöhemmin ja missasi ensimmäisen läpsyn (tosin en nyt enää muista niitä kahta muutakaan, mistä voi päätellä, ettei raporttivastaava drinkkilipuilla ainakaan juhlinut). Tuomarin hääräsi tällä kertaa Jamo, joka oli kehittänyt varsin visaisen puuhalapun joukkueiden pähkäiltäväksi ja heti ensi kierroksesta kävi selväksi, että omalta osaltani voisin lyödä hanskat tiskiin ja keskittyä vaikka pöydässämme niin yleisen tissi-ja pornokeskustelun ylläpitämiseen.

Ensimmäisen kierroksen otsikkona oli "Vapaus" ja ekana kuultiin J.M.K.E:tä biisillä Tere perestroika. Olin itse aivan pihalla vielä tässä vaiheessa, mutta visalappua katsoessani voisin päätellä, että Jounibeth on ansiokkaasti napannut meille nämä oikeat vastaukset! Levy-yhtiö meni ohi, mutta vanha kunnon läiskäpää oli tiedossa, Mihail Gorbatsov! Toisella kierroksella oltiin Tuuliajolla, jonka bändikokonaisuudesta vastasivat CMX, Kotiteollisuus ja 51 Koodia. Biisinä kuultiin "Vapaus johtaa kansaa" ja Juice Leskinen on "kiertueen isä". Maalauksen tekijä meni väärin, se olisi ollut Eugéne Delacroix. Kolmannessa kysymyksessä mentiin räpäytysosastolle, jolla allekirjoittanut yritti epätoivoisesti räpiköidä, mutta Jurassic 5 ei käynyt mielessäkään, niinkuin ei ole käynyt aiemmillakaan kerroilla, kun kyseinen poppoo on ollut kysymyksenä. Viimeisen tsipaleen ja vastaukset raapusti jälleen Jouni: Soul Captain Band, biisillä "Vapauden kaiho". Kierroksen pojot 9,5/20, huhuh!

Toisen kierroksen aikana keskustelimme sivistyneesti kunta-ja hallintopolitiikasta (ei, tämä ei ole peitenimi tissi-ja pornokeskustelulle) ja tihrustimme puuhalappua silmät ja aivot kierossa. Kolmea nimeä vaille setti pinnistelyistä huolimatta jäi! Onko kukaan koskaan kuullut sellaisista pikkuluokan kitaranrämpyttäjistä kuin esim. Eric Clapton tai Mark Knopfler? Damn it!! Itse kierroksella pureuduttiin veljeyteen ja ensimmäinen setti tuli Itä-Suomesta, Sielun Veljet ja "Rion satamassa". Jouni tiesi tästä täysien pisteiden arvoisesti! Toinen kysymys ei mennyt aivan yhtä hyvin ja Satubeth kirosi itseään, kun jätti kirjoittamatta esittäjän kohdalle Ison Kynän, eli Dave Lindholmin! "Kulkuri veljeni Jan" on Rautavaaran sävellys ja se on äänitetty 1956. Kolmannessa biisissä allekirjoittanut pääsi peliin mukaan! Chemical Brothersin "Galvanize"-biisiä tuli kulutettua tanssilattioilla aika ahkerasti ja mieleen muistui jopa levyn nimi, Push the Button. Kokoelmasta ei ollut tietoa ja kotikaupungin veikkaus Bristoliksi ei myöskään onnistunut, Manulaisia pirut! Jälleen kerran Elinabeth oli äimistynyt kyvystään sekoittaa Chemical Brothers ja Beastie Boys keskenään. Sille ei ole edes mitään järkevää syytä, niin vain käy joka kerta. Ne on eri maistakin, jumankauta?! Täytyy ilmeisesti tutustua kummankin tuotantoihin hieman pintaa syvemmältä. Näen jo itseni potentiaalisena Chemical Brothers fanina. Viimeisen kysymyksen Jouni ja Marjo paukuttelivat paperille yhteistuumin; Mana Mana, jonka keulahahmo Jouni Mömmö kuoli vuonna 1991. Bändin ensimmäinen single oli "Maria Magdalena". Finaalipaikka auki!

Finaalikierroksen arvot ja oikeudet eivät oikeen suosineet joukkuettamme. Jouni tosin aloitti vahvasti tietämällä Veikko Lavista asian jos toisenkin! Toisessa, hämmentävässä kiroiluswing -coverissa selväksi tuli vain biisin nimi, "People equals shit". Satubeth kirosi jälleen: allekirjoittanutkin oli huomannut joukkuetoverinsa postauksen Facebookiin aiemmin päivällä, juurikin yhden alkuperäisesittäjä Slipknotin biiseistä! Kolmas kipale oli The Clashin alkuperää, "Guns of Brixton". Elinabeth yritti poksauttaa itseltään verisuonen ohimolta miettiessään kuumeisesti erästä bassahtavaa ja tarttuavaa Fat Boy Slimin biisiä, joka ei sitten mieleen ja paperille tultua kuitenkaan ollut oikea. Kiroilutti. Paljon. Viimeisen kysymyksen suomihistoriikki oli allekirjoittaneelle täysi mysteeri, mutta Satu, Jouni ja Marjo kävivät aiheesta kiihkeää kiistelyä. Vastaukset eivät kuitenkaan täsmänneet, levy-yhtiötä (Love Records) lukuunottamatta.

Visainen visa, todellakin! EB jakoi kolmannen sijan Poikakuoron kanssa ja toivotti onnea illan voittajajoukkueelle, Elsku Mäy Mäylle! Ensi viikolla kokoamme jälleen voimamme, and the victory shall be ours!!!!

Rips raps rapsa!

...tulee "muiden kiireiden" (=unohduksen ja laiskuuden) vuoksi myöhässä. Mutta on sitten sitäkin parempi, toivottavasti? Nauttikaa siihen asti kuvasta, jossa on Salem Al Fakir ja Pontus de Wolfe. Nämä ihmiset pukeutuvat HYVIN. Niinkään en ole tykännyt Salem Al Fakirin "Keep on walking" -biisistä, joka on kiitettävän paljon Suomessakin soinut.

Kuolaamiseni liittyy Facebookissa pari kuukautta sitten aloittamaani seinäkeskusteluun poppareiden pukeutumisesta. Kuinka osaavat Ruotsissa ja Suomessa taasen eivät. Nämä sattuivat esiintymään Tukholman Kulturhusetin bibliotek för film & musikissa, kun olin siellä työkeikalla kuukausi sitten. Julkaisivat kirjan "Vad är musik och 100 andra viktiga frågor". Lisää reissukuvia legendaariselta Bibliotek Road Tripiltä löytyy osoitteesta http://www.flickr.com/photos/pohjoisesta.