Täällä taas.

Kauppayhtiön pöytään istahti pitkästä aikaa (uus)vanha Elizabeth Bathory eksyneiden karitsojen hapuiltua hetkisen aikaa maailmalla. Palasin viiden viikon "työmatkalta" Sodankylästä ja maailmanmatkaaja-Mari puolestaan yllätti läsnäolollaan kaikki liittymällä joukkueeseen vierailevan staran ominaisuudessa. Tuomarina toimi Poikakuoron Mikko.

Kierros starttasi yllättäen M.I.An biisillä Bucky done gun, mikä oli hauska sattuma, sillä olin aiemmin päivällä poiminut työpaikaltani kirjastosta kyseisen levyn mukaani. Poliittinen neitonen on kotoisin Sri Lankasta/Briteistä ja moniosaajana taiteillut levynkantensa ihan itse. Sitä emme tienneet. Sahara Hotni...eikun siis the Donnasin Take it off pärähti kajareista seuraavana. Tyttöjä lämppäsi Helsingin Tavastialla Remu & the Hurriganesin sijaan PMMP, Aku Ankassa Duo Pömppönäkin tunnettu bändi.

Silver Bullet edustaa itselleni suurta tuntematonta, joten paperille päätyi Arcade Fire. Nolla pointsia kolmosesta, samoin nelosesta. Mark Lanegan osui viimeisessä kohdassa oikeaan, samoin PJ Harvey, joka ei muuten koskaan ole Suomessa käynyt. Heitimme paperiin, että keikka olisi ollut Suomessa 2004...

Noh, ei paha. 5,5, pisteellä aloitimme kakkoskierrosta ilman väreillessä jännitystä ja ainakin minun osaltani valkoviinihöyryjä. Vintage punks olikin Jounin kierros, muut saatoimme keskittyä lähinnä Jounin häiritsemiseen. X-Ray Spexit ja Ebba Grönit suorastaan kirjoittivat itsensä paperille Jounin välityksellä. Kasikohta oli kaikille sen sijaan tiukka paikka, ja arvailimme paperiin kaikki väärin. On jotenkin sympaattista, että punk-bändissä soittanut tyyppi pamputtaa rumpujen sijaan nykyisin kriminaaleja...melko oikeistohenkistä.

Slitsit biiseineen tulivat minun näkökulmastani paperille jälleen mystisesti itsestään. Vaan I heard it through the grapevine onkin Smokey Robinsonin biisi alkujaan, kun me veikkasimme Marvin Gayea. Kierroksen viimeinen kohta oli itselleni ajankohtainen, sillä olin juuri kuunnellut töissä 22 Pistepirkon tuotantoa. Eli kolme pointsia kiskottiin, mutta häiritsemään jäi 5 pisteen bonuskysymys, jossa kysyttiin Pirkkojen kitaristin lempinimen kirjainlyhenteen (PK) alkuperää. Arvattiin siis utajärveläistä paikallispubia, mutta pikkukersa olisi ollut oikein.

Yhteenlasketut pisteet ensimmäiseltä ja toiselta kierrokselta veivät meidät ykkössijalle. Tässä välissä joukkueemme pöytään istuutui täysin yllättäen Mattibeth. Kannut tiskiin siis, niinkuin ennen vanhaan! Finaalikierroksen ajaksi Mari siirsi tuurausvelvollisuutensa Matille. Ilimaseksi ei meänkhän pöythän istuta, jumaliste.

Finaalin ensimmäinen kysymys meni arvaillen (väärin). Ellubeth, tuo millenniaalinen verenimijämme, toi pisteitä pöytään Buffy-tietämyksellään. Yritimme kovasti muistella That 70's shown tunnarin esittäjää, emmekä lopulta saaneet mitään paperille. Myös kappaleen nimi meni vähemmän vahvasti, eikä pisteitä lopulta tullut veikkauksestamme "Hangin' out".

Tenavat-kysymys oli täysin muiden heiniä, sillä itse en koskaan ymmärtänyt kyseisen sarjakuvan/piirretyn neroutta. Kohdasta tuli hyvin pisteitä siitä huolimatta, että emme tienneet tunnarikappaleen säveltäjää ja teimme lisäksi vielä perinteiset, eli unohdimme vastata yhteen kysymykseen. Grande Finalen viimeinen kappale oli melkein meikäläisen alaa vanhana MSP-fanina, Suicide is Painlessin tietämisestä irtosi puolikas piste. Kappale oli M*A*S*H-sarjan tunnari. Pääosan esittäjien nimistä ei ollut kenelläkään tietoa, mutta olihan tuo tyhjää parempi.

Ilta käynnisti osaltani musavisan syyskauden ja oli mukava nähdä vanhoja ja tietysti meidän uusia tyyppejä, eikä kakkossijakaan lainkaan pahalta tuntunut. Se tapahtui häviämällä reilusti Elsku mäy mäylle, eikä kyse ollut pisteen puolikkaista. Onnea voittajille ja kiitos tuomarille visasta! Pian taas uusiksi.