Se pelattiin sitten jälleen yksi viikkomusavisamatsi viime keskiviikkona. Rakkaan joukkueemme Tehotyttö-Trio sai vahvistukseksi yksinäisen poikakuorolaisen, jonka ristimme Mikko-Elizabethiksi. Illan tuomarina Elsku Mäy Mäyläinen Ari.Visa lähti tuttuun tapaan liikkeelle läpsyllä, joka meni muihin pöytiin. Monty Pythonia muistaakseni siinä soiteltiin. Eka kierroksen teemana oli loistavasti "Can I take you to the movies?" Teemat on aina kivoja, me tykätään niistä :) Steve Vain versio Kinksin biisistä Celluloid heroes soi, ja sen tunnistin heti. Nimeä piti kyllä muistella (dementia kun alkaa iskeä päälle), muun joukkueen raapustaessa paperille "Veren vangit", jonka filmausoikeudet Vai menetti Tomppa Cruiselle. Kuulemma EB oli ainoa tuon tiennyt joukkue. Jeij!
Spinal Tap tiedettiin loistavasti! Yhteispelillä hommat sujuu! Loput eka kierroksen kysymyksistä osui suoraan Marjon tietämykseen. Danny Elfmanin joulupainajaiset on Marjon heiniä ja myöskin Rock star -leffa. Tässä viimeksi mainitussa jouduin jälleen kerran Marjon kanssa napit vastakkain. Kaksi kovaa vastakkain, mutta onneksi Marjo tietää kuinka minut saa hiljaiseksi: lupaus Jack Danielssista on aina oman epävarman mielipiteeni kumoava lohdutuspalkinto. Toki menetin sitten senkin, koska olin väärässä. Hyvä Marjo! You rule! Eka kierroksen lopputuloksena olimme sijalla 2 pistein 12,5.
Kakkoskierros. Waltaria veikattiin ja se oli oikein. Muistelin jotain hämärän peitosta, että Waltarilla olis jotain tekemistä Kreatorin kanssa. Kerrankin hämärästä löytyy oikeita vastauksia! Ismo Alanko ei tullut kenellekkään mieleen, koska joku Eläkeläis-fiksaatio sotki kuvioita. Ja seuraavana soi joku. Mikä lie Vince Neil ollut. Hih, ekana tietysti raapustin paprulle Mötley Crüe, mutta biisin soidessa aloin epäröidä "eihän tämä oo Mötli-biisi". Vaihdoin tilalle Vince Neil, ja hänen soololevyltään biisi Set me free. Kolmosen Django Reinhardtin sormihässäkkä vei minut hakemaan jotain jazz-biisiä, kun piti yrittää tunnistaa instrumentaali-tilulilun nimi. Mikko-Elizabeth onneksi oli terävänä ja ehdottin Detroit Rock Cityä. Minä olin taas että eieiei, mutta onneksi juuri sillä hetkellä kuulin tutun riffin, eikä asiasta tarvinnut enää kättä vääntää. Hyvä Mikko-Elizabeth! Toka kierros päättyi Tori Amosin versioon Boomtown Ratsin maanantaivihaan. Hyvin tiedetty taas meiltä. Pääsimme finaalikierrokselle ykköspallilta.
Finaalikierros ja Suburban Tribe soi. Emme sitten millään tienneet missä bändissä Ville Tuomi on aiemmin lauleskellut. Muuten meni ihan jees. Kakkosbiisin aikana naapuribaarin bileistä saapui soittajapoika Matti-Elizabeth soittotauolle. Kovin oli komea ilmestys mustissaan hattuineen kaikkineen! OoooO! Matti-Elizabeth kävi raapustamassa paperille YUP-tietoa tuoden pari pistettä plakkariin. Seuraavana soi Gwen Stefanin ja Brian Setzerin joku yhteisjuttu. Muuten hyvin tiedetty, mutta Brianin sijaan veikattiin Mike Pattonia. Ei hassumpi veikkaus sinänsä, mutta väärin. Niin väärin. Viimeinen biisi oli Fishbone, joka oli taas Mikko-Elizabethin juttua. Oukei, 10 pojoa finaalikierrokselta riitti jaetulle kolmannelle sijalle. Tulimma alas ku lehmän häntä.
Kolmas sija on se paskin sija finaalissa. Mutta yritimme ajatella positiivisesti: piste-erot kärkijoukkueisiin oli niin isot, ettei olisi ollut mitään mahdollisuuksia. Kaikkemme yritettiin, eikä mikään jäänyt jäytämään mieltä. Onnittelut illan voittajalle Toistaiseksille! Kiitos Mikko-Elizabethille! Ja kiitos TuomArille!
Ps. Kausipistelista täytyy tarkistaa. Siinä ei todennäköisesti ole mukana kaikki tänä syksynä pelanneet joukkueet. Tämmöistä on huhuttu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti