Vasen silmä tippui pöydälle

Musavisa viime keskiviikkona. Muistinvarainen raportti.

Pelasimme siis kolmen naisen voimin. Mari oli jäänyt deadline-viidakkoon, Matti taivalsi Sallan lumisilla aavikoilla. RolloCityn sykkivän sydämen kauheaan pakkaseen jäivät urheat Marjo, Ellu ja Satu. Kauppayhtiölle päästessä reidet, sormet ja nenänpää olivat aivan jäässä. Onneksi Merjan loihtimat herkulliset kaakaot ja minttukaakaot lämmittivät mieltä ja ruumista. Valmiina visaan siis.

Tuomari oli pahasti myöhässä. Eipä siinä, visa saatiin kuitenkin alkuun läpsyllä, joka meni johonkin pöytään. Olimme totaalisesti far out. Eipä hätää, eka papru pöydässä ja Ozzyt kehiin! Hykertelin tyytyväisenä raapustaessani paperille Ozzy-tietoa. Pelkäsin kuitenkin loppupeleissä hifisteleväni ihan liikaa, erityisesti vuosilukukysymyksessä. Mutta oikeinhan sen sitten siihen sain. Toisen biisin kysymykset meni pieleen siinä, että veikkasimme Stingiä kun emme Hagarin Sammya tunnistaneet. Whatever, Jaappani ja biisin nimi osuivat oikeaan. Kemopetrolin levyt oli Elinalla hanskassa, U2:n levy sen sijaan meni huti. Viimeisestä kitaristista ei ollut hajua, joten yhteistuumin veikkasimme Kääriäisen Jormaa.

Kakkoskierroksen läpsy taisi mennä samaan osoitteeseen kuin edellinen, Toistaiseksi-Pekka nappasi palkintoja tuon tuosta. Kyssäpapru täyttyi meidän osalta ihan hyvin. Kakkoskierros olikin se meidän tuoniltainen bravuuri. Fogertyt ja CCR oli tuttua kamaa, Nik Kershawin tasan tarkkaan muistan kyllä, mutta nimi jäi ikävästi jumiin johonkin kohtaan kielessäni. Marjo ja Elina yrittivät kysellä että miltä se kuulostaa, sano mitä muistat.. johon sitten että melkein kuin Rick Astley mutta ei, ja että jo aiemmin oli olemassa. Marjo nappasi että Nik Kershaw? Oooiii! Meinasin hypätä Marjon kaulaan! Jess, näin tää toimii =) Vuosiluku oli jälleen tässäkin handussa. Pink Floyd oli meidän juttu kanskin. Kesäfestarit meni höpöksi. Turvauduimme Marjon kanssa kivi-sakset-paperiin, jonka Marjo voitti, mutta vastaus oli väärä. Tosin minunkin vastaus olisi ollut väärä, että eipä siitä sen enempää. Ja MarjoMaikkuli loisti myös viimeisessä Breeders-hässäkässä. Itse en oo kyseistä biisiä kuullu ku mainoksessa, ja veikkaus Upcider sai jäädä sivuun, kun Elina ja Marjo kekkasivat Fanipalan! Hyvä me!

Kakkoskierroksen puuhis oli painajainen. "Veikkaa ja yritä edes jotain" taisi olla meidän motto. Ihan peruspäättelyllä sain sinne muutaman oikein, ja Marjo veikkasi kans jotain. Muistaakseni yhteispistemäärä oli 16 ja jotain, joilla lunastimme finaalipaikan.

Finaalin alkaessa aloimme olla jo että eikö täältä jo pääsis nukkumaan kohta... Ei me tiietty mitään, paitsi Marjo tiesi jotain kahden pisteen edestä. Veto poissa tässä vaiheessa jo jokaikiseltä, eikä oikeestaan muuta ku että Kauhean Isot Onnittelut uudelle voittajajoukkueelle Avohyllylle! Tuomarille kans kiitosta, sisällöllisesti visa oli mukava, mutta pikkaisen olis voinu kiinnittää huomiota ulosantiin. Vinkkinä, että hitaampi tahti ja äänekkäämpi ääni parantaa kuuluvuutta huomattavasti.

Kivvaa oli ja ens keskiviikkona tavataan taas!