...olivat kuuluisat sanat ennen kakkoskierroksen alkua. Joo. Joopa joo.
En tajua. En edelleenkään oikein tajua mitä loppujen lopuksi tapahtui siinä kriittisessä pisteessä, kun olimme täysin kuutamolla ensimmäisen finaalikierroksen aikana. Siinä ihmeteltiin että "milloin se alkaa, miksi ne vain soittaa biisejä eikä aloita kierrosta". Kysäisin pöytänaapurilta että "joko tää kierros on alkanu?" Pöytänaapuri vastasi "No jo. Hahahhahahahha" Tuon naurun perusteella oletin vastauksen kuuluvan huumorikategoriaan ja olin että "Marko, sinä oot huono valehtelija. Hahahaha." Jälleen siinä sitten ihmeteltiin ja odoteltiin. Katselimme ympärillemme ja muut joukkueet ähersivät jotain paperiensa kanssa. Ajattelin heidän piirtelevän (siis niinku Daa!). Sitten tuomari kertoi että papereita vois palautella pikkuhiljaa. Elizabeth Bathoryn pöydässä tuli totaalinen pysähtyneisyyden tila. Leuat loksahti pöytään. Täysin kykenemättömänä muodostamaan mitään sanoja. Kollektiivisen heräämisen ansiosta kohonnut yhteishenki vei meidät sitten tuomarin luo marmattamaan ja tuomari suostui soittamaan kierroksen biisit uudestaan. Tai toisin sanoen, joka biisistä noin 5 sekuntia. Okei. Tähän tyydytään ja nyt kaikki keskittyy 150% hakemaan jotain vastattavaa.
Toistaiseksi -joukkueella oli jotain kovaäänistä kommentoitavaa. Tyydyin vastaamaan kovaäänisesti takaisin että "turpa kiinni". Joku ääliö jostain toisesta pöydästä alkoi saman huutoölinän, jolloin verisuoni poksahti päässäni enkä osannut muuta kuin alkukantaisen vastareaktion "Nyt Vittu Päät Kiinni siellä Saatana!" Hui, pelästyin itsekin ääneni volyymia, se tuli nimittäin tunteella. Oikeesti, ei mitään henkilökohtaista kenellekkään, eikä tarkoitus todellakaan ollut närkästyttää kanssaeläväisiä rumilla sanoilla. Hyi hyi minua. MUTTA! Vois vähän siellä toisissa pöydissä ajatella että meidän piti yrittää tosiaan keskittyä siihen 5 sekuntiin mitä saatiin ja sitten jotkut katsoivat asiakseen tehdä tilanteesta meille mahdollisimman hankalan.
Okei, reisillehän se kosahti koko hoito, saimme pyöreät nolla pistettä. Tosin olisin tunnistanut Wigwamin, jos olisin saanut kuulla sitä vähän enemmän. Toinen finaalikierros meni sitten vähän alamaissa, vähän vitutti ja väsytti ja ärsytti. Muutama hajapiste sieltä täältä, olihan se jo tiedossa, että peli pelattiin jo eka kierroksella. Kuutamolla ollessamme.
Mutta joo. Mennäänpä vähän kivempiin juttuihin. Iltahan alkoi etkoiluilla, kiva porukka oli koossa. Kovasti kaipailin meidän Mari Elizabethia ja Elina Elizabethia, mutta aina ei ajat sovi yhteen. Visailuun sitten lähdettiin isommalla poppoolla ja istahdettiin omien joukkueidemme pöytiin, joihin oli virallinen musavisahenkilökuntamme kattanut pientä naposteltavaa. Ja visa alkoi.
Illan tuomareina häärivät ensikertalaiset Craptorilaiset. Äänentoiston kanssa oli lievää ongelmaa, musiikki ei kuulunut kunnolla, eikä eteerisen naistuomarin heleä ääni kantanut mikrofonin kanssa. Vaikean visan olivat kasanneet nämä tuomarit! Eihän me saatu mitään muuta satavarmaa kuin Cream. Eipä se sinänsä meitä haitannut, koska olimme laskeneet että olemme joka tapauksessa kausifinaalikierroksilla. Tämä oli harjoittelua =) Harjoittelua mihin, minä vaan kysyn? Kuutamolla hengailuun? Täysin pihalla olemiseen, vaikka onkin sisällä? Kaikkea sitä voi sattua... Siinä sitten itsesyyttelyn ja omassa liejussa lillumisen ohella päätimme tuoda esiin seuraavassa sääntöpalaverissa pointin, joka koskee tuomarointia. Jos se tuomari ei nyt välttämättä halua lukea niitä kaikkia kysymyksiä ääneen joka biisin välissä, tuomarin pitäisi kuitenkin jollain lailla ilmoittaa missä ollaan menossa. Siis tarkoitan että tuomari voi sanoa vaikka että "nyt eka biisi", "toka biisi" jne. Että tämmöset tyhjäpäätkin pysyisivät messissä.
Mutta näitä pilkkuja viilataan sitten ensi vuoden puolella. Nyt haluan onnitella syyskauden 2008 mestaria Toistaiseksi -joukkuetta! Hienosti voitettu, Onnea! Kiitos kaikille kivoille joukkueille ja uusille tuttavuuksille! On ollut kiva pelata teidän kanssa =) Sitten haluan kehua meidän ikiomaa hienoa joukkuetta! Meillä toimii ryhmähenki, meillä on toimiva systeemi ja meillä toimii kaikki. Paitsi joskus saattaa olla lieviä keskittymisvaikeuksia, kröhöm... Mutta me jatketaan tällä tiimillä myös kevätkaudella. Ja me ollaan silloin parempia.
Täältä tähän.
Ja ne tissiliivit.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
9 kommenttia:
Kiitoksia myös kivasta musavisakaudesta kaikille ja erityisesti EB:lle. Hauskaa kyllä oli. :) Eilisestä mokailusta ja tappiosta sen verran, että nyt se unohdetaan ja ensi keväänä uusin voimin. Tuomarointia voisi tosiaan kehittää sen verran, että välijuonnot rytmittäisivät kisaa - ei tyhmemmätkään tipu kärryiltä sitten. ;)
Niin ja onnittelut vielä näin "virallisesti" kirjallisena Toistaiseksi -joukkueelle.
Njoh. Oli hyvä ajatus painua Kurjen sijasta sängyn pohjalle vellomaan angsteineni. Hyvin nukutun yön jälkeen olen jopa nauranut eiliselle kämmille. Mutta naurattaako kuinka kauan, sen näkee.
Tietysti harmittaa edelleen se, että emme missään vaiheessa tajunneet että kannattais täytellä paperia. Edes muiden kyyristely omien paprujensa kimpussa ei herättänyt kysymyksiä ennen kierroksen loppupuoliskoa. WAS?????Kyselyni kahden joukkueen edustajille on tuottanut minulle lähinnä lisää ihmettelyn aihetta: jos kumpikaan niistä joukkueista ei muista juonnettiinko 1. finaalikierrosta sisään, mistä ihmeestä he tajusivat alkaa täyttää paperia? Kosminen yhteisymmärryskö siinä oli takana?
Ja äänentoisto oli susi, oikeasti.
Mut joo, olihan meidän pöydässä toki käynnissä iloinen puheensorina alusta asti, mutta selittääkö sekään täysin tätä kaameaa tapausta? Pääni on täynnä kysymyksiä ja niin vähän on vastauksia.
Mutta olen kyllä sitä mieltä, että vaikka moka oli (suurelta) osin meidän, olisi eräiden meille mölisseiden joukkueiden syytä miettiä oliko sellainen typeryys täysin tarpeen. Satu hermoili siis ihan aiheesta, toki mylväisi sen tuolloin aika suomalaisittain ilmoille. Takaisin samalla mitalla, melkeinpä.
Muuten oli siis hyvä ilta, todella ihana joukkue meillä ja hauskaa oli. Pusipusi!
Kierroksen kadottaminen on kyllä mahtava musavisaklassikko! Ei voi surkuhupaisampaa finaalia kuvitella uudelle joukkuelle;)
Mutta kokonaisuutena Elizabeth Bathoryn debyytti oli sanoisinko näyttävä - ja tietysi menestyksekäskin.
Ihan hyvä kausi
Siis oikeesti tää alkaa olla jo niin älyttömän hauskaa :D Nauran itseni kipeäksi tällä menolla :P
Elisabeth Bathoryn ensimmäisen finaalikierroksen sekaannus oli kaikenkaikkiaan harmillinen tapaus. Luonnollisesti olisimme voineet ilmaista kierroksen alkamisen selkeämmin, mutta uskoimme että "Saa hakea uudet laput" & "Ensimmäinen biisi"-kuulutukset olisivat riittäneet. Näin ei kuitenkaan selkeästi ollut, ja pahoittelemme tapahtunutta omalta osaltamme.
Kun biisit soitettiin toistamiseen Elisabeth Bathoryn pyynnöstä, soitettiin jokaisesta biisistä 30-40 sekunnin pätkä. Kun biisien uudelleen soitosta ilmoitettiin musavisailijoille, jo vastauslappunsa palauttaneet joukkueet alkoivat kritisoimaan etua jonka vielä lappuansa täyttävät joukkueet saisivat. Tästä syystä päädytiin jonkinlaiseen kompromissiin - soitetaan sen verran että EB kuulee kappaleen, mutta muut kilpailijat saavat mahdollisimman vähän etua.
Valitettavasti kisan aikaisista äänentoiston ongelmista ei kantautunut tietoa allekirjoittaneelle. Perinteisesti DJ-kopista on vaikea arvioida esimerkiksi äänentasoja "ravintolan puolella", etenkin jos kyseessä on uusi ympäristö. Lupaankin henkilökohtaisesti huomauttaa seuraavassa visassa visan pitäjälle jos musiikki/spiikit ovat liian alhaisella äänenvoimakkuudella.
Musavisan vaikeudesta voisin mainita vielä sen verran että vaikeus oli osittain tarkoituksellista. Koska kyseessä oli finaalin (best-of-the best meiningillä), haluttiin myös kysymysten vaikeustasoon panostaa. Näin jälkikäteen joukkueiden pistesaaliita tarkastellessa on kuitenkin selvää että nostimme vaikeustasoa liikaakin. Näin se Craptorikin elää ja oppii...
Iso kiitos tuomareille, että annoitte meille tyhjäpäille vielä mahdollisuuden :) Äänentoistosta olisi tietysti voinut käydä sanomassa, mutta olimme ehkä liian täpinöissä kausifinaalista. Lopulta liiankin täpinöissä, koska emme todellakaan kuulleet/tiedostaneet kierroksen aloittamista. Osa meistä oli tyytyväisenä tupakalla, osa puuteroimassa nenäänsä ja loput täpinöi täpinöissään =) Nou hätä, oma mokamme ja siitä kärsimme. Kärsimys on onneksi muuttunut vain nauruksi ja siihen että voi Ziis mitä blondeja me oikeesti ollaan! Niinku Daa!
Edelleen olen pahoillani typerästä älämölö-reaktiostani, mutta se tuli itsellenikin niin yllättäen että en oikein tajunnut sitäkään.
Tuomarit toimivat hyvin tilanteissa ja tekivät omanlaisensa visan. Osoittautui meille yybervaikeaksi, mutta eihän olekaan itsetarkoitus että kaikki tietää kaiken. Joskus se musa sattuu kohdalleen ja joskus ei.
Ensi kaudella tavataan taas =)
Jos meidän pöydästä jotain mölyä kantautui, niin taisi olla lähinnä kikattelua asialle/hyväntuulista herjanheittoa, ei ollu tarkotus varmaankaan kenenkään heittäytyä kritisoimaan. Mun puolesta oisitte voineet kuunnella biisit vaikka kokonaan uusiksi.
Onhan tuo vaan aika hassu juttu tommonen kömmähdys, mutta jos ois omalle kohdalle sattunu niin ei se ois siinä tilanteessa varmaan paljon naurattanu. :)
Ja samaa minä mitä Mackankin, eli kokonaisuudessaan hienosti veditte ekan kautenne, vaikuttava alotus!
Kiitti Satulle ja Mikolle myös etkoista, oli kivaa!
Kiitos Petri :)
Lähetä kommentti